Keski-ikäinen nainen. Kaupan täti.

Voisinko olla jotain muuta? Voisinko nauttia siitä mitä teen? Olenko liian vanha? Osaanko?

Näitä kysymyksiä olen pyöritelllyt ystävien ja perheeni kiusaksi jo muutaman vuoden.  Kunnes tilaisuus tuli nurkan takaa ja vuoden verran mielessä pyöriteltyäni asiaa,  päätin tehdä unelmistani totta.

Olen aina rakastanut vanhoja tavaroita ja tunnelmallisia kahviloita. Ruosteinen astia on löytänyt aina puutarhasta paikan ja toisen romu on meidän aarre.

Niin..meidän, koska enhän minä tähän yksin rupea, vaan armas romunkerääjä mieheni on tiukasti mukana. Hänen intohimonsa on autot, bensis tavarat,mopot ja muu bensankatkuinen roju.

Tästä alkaa tarina,  jossa kerrotaan Vintage Rusty Cafeen elämän synty. Tervetuloa seuraamaan miten tässä käy!

–kuvat ovat vielä lainattuja, mutta pian saadaan omaa materiaalia 🙂